IMG_20200529_205622_326.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Elämänlanka on kolmas osa leppoisasta dekkarisarjasta, jonka pääosassa touhuilee kuusikymppinen virkeä viherpeukalo Ellen Lähde. Tällä kertaa Ellen on Berliinissä, nauttii keväästä ja paikallisista nähtävyyksistä, on lapsenvahtina viisivuotiaille pojanpojilleen.

Berliinissä Ellen tapaa käsikirjoittaja-ohjaaja Johannes Svärdin, joka on vuokrannut Ellenin pojan perheen kakkosasunnon. Ellen on nähnyt kaikki miehen elokuvat, pitänyt niistä kovasti, ja tämän kuullessaan Johannes kutsuu Ellenin uuden elokuvansa ennakkonäytökseen. Johanneksen uutuuselokuva on nimeltään Elämänlanka, ja tässä hurjassa kolmiodraamassa näyttelevät niin hänen nykyinen kuin myös entinen vaimonsa.

Kirja käynnistyy hitaanlaisesti. Esitellään uusia henkilöhahmoja ja päivitetään vanhojen tuttujen kuulumisia. Ellen seuraa uteliaana elokuvaohjaaja Johannes Svärdin sekä tämän entisen vaimon Elken ja nykyisen vaimon Ainon elämää. Ja pian tapahtuu jotain kauheaa, joka saa Ellenin kiinnostumaan entistä enemmän kolmikosta.

Ellen Lähde -kirjoissa on oma roolinsa myös kauniilla kukilla ja hyvällä ruualla. Tälläkin kertaa Ellen ehtii omien tutkimuksiensa lomassa nauttimaan elämästä. Istutetaan kukkia, syödään hyvin, vieraillaan museoissa, istutaan kahviloissa. Kuuma espanjalainen rakastaja saapuu lämmittämään Ellenin sänkyä. Ellenin elämä on kaikin puolin mukavaa.

Berliinissä viime vuodet asunut Eppu Nuotio intoutuu matkaopasmaisesti esittelemään Berliinin katuja ja paikkoja. Mikäli tarkoituksena oli saada lukija kiinnostumaan Berliinistä, minulle kävi pikemminkin päinvastoin. Tosin kieltämättä Berliinin helmikuu, jossa krookukset kukkivat puistoissa, vaikuttaa paljon houkuttelevammalta kuin Suomen luminen, liukas ja kylmä helmikuu.

Kirjaa voisi kuvailla elämänmakuiseksi. Lapsiperheen arkeen mahtuu niin kaksospoikien välisiä nujakoita kuin myös ihania läheisyyden hetkiä. Taloyhtiön remontti ja kämppiksen sotkut saavat pinnan kiristymään. Ihmissuhteet kariutuvat. Asiat eivät aina luonnistu toivotulla tavalla, mutta asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Välillä kaikki lutviutuu epäuskottavan näppärästi, mutta niin sen näissä kirjoissa pitääkin mennä. Elämänlangasta jää lukijalle hyvä mieli.

Eppu Nuotion Elämänlanka on helppolukuinen ja kevyt. Dekkarijuoni on erittäin helppoinen, eikä jännitystä ole nimeksikään, joten Elämänlankaa voi lämpimästi suositella myös dekkareita kaihtaville. Tällaisia hyväntuulisia, leppoisia romaaneja tarvitaan aina ja ihan erityisesti näin koronakevään keskellä.

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Julkaistu vuonna 2020.
Kustantaja Otava. 285 sivua.
Kannen suunnitellut Piia Aho.

* * *

Ellen Lähde -dekkarit:
1. Myrkkykeiso, 2017
2. Anopinhammas, 2018
3. Elämänlanka, 2020