
Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.
1930-luvun Helsinki oli väkivaltainen paikka. Kieltolaki oli juuri päättynyt, mutta poliisia työllistivät edelleen pirtutrokarit, tappelupukarit, ilotytöt ja talousrikolliset. Maailmanlaajuinen lama kohteli kaupunkia kaltoin. Työttömyys oli räjähtänyt, yrityksiä kaatui. – – Sisällissodasta oli kulunut runsas kymmenen vuotta, ja kansa oli edelleen jakautunut kahtia.
Jääleinikin kuolema on helsinkiläisen toimittaja ja tietokirjailija Pauli Jokisen esikoisdekkari. Jokinen tuntee hyvin Helsingin rikoshistorian. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjoja ja vetää Helsingissä suosittuja Murhakävelyjä.
Idean romaaniinsa Pauli Jokinen sai todellisesta rikostapauksesta. Helsingin Punavuoressa Sepänkadun asunnossa murhattiin prostituoitu Laina Yli-Rautalammi vuonna 1932. Hänet löydettiin pää murskattuna kylpyammeesta. Tapausta ei koskaan onnistuttu selvittämään.
Jääleinikin kuolemassa nuori luksusprostituoitu löydetään kuolleena asuntonsa kylpyammeesta kesällä 1932. Helsingin rikospoliisin etsivä Arpia Haahti ja hänen nuhjuisesti pukeutuva työparinsa Nestor Frantsila alkavat selvittää Jääleinikkinä tunnetun Laina Yli-Rautalammen murhaa. Tapausta tutkiessaan Haahti päätyy Vallilan Voiman nyrkkeilysalille ja tutustuu hurmaavaan nyrkkeilijättäreen Raita Harmoseen. Murhatulla Laina Yli-Rautalammella oli yhteyksiä moneen suuntaan, jopa puolustusvoimien esikuntaan. Mutta mihin kaikkeen Jääleinikki oikein olikaan sekaantunut ja kuka hänet murhasi?
Konstaapeli Arpia Haahti on punaisen suvun vesa. Vaikka hän itse ei tunnusta väriä, muiden mielestä väri on hänelle veressä. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen poliisit oli valittu voittajan puolelta, ja Haahti on osastonsa ainoa punikki. Häntä kutsutaan kiintiöpunikiksi, ja välit valkoisiin työkavereihin ovat kireät.
Jääleinikin murhatutkinnan ohessa Arpia Haahti yrittää selvitellä isänsä viimeisiä vaiheita. Hänen isänsä taisteli punakaartissa ja päätyi sisällissodan loputtua Mjölön saaren vankileirille. Siellä isä joko nääntyi nälkään, ammuttiin tai hukutettiin. Ruumista ei koskaan löydetty. Nyt viidentoista vuoden jälkeen Haahti haluaisi viimein saada selvyyden isänsä kohtalonsa.
Olipa miellyttävää matkustaa Pauli Jokisen kanssa 1930-luvun Helsingiin. Jääleinikin kuolema on paitsi koukuttava dekkari myös hieno historiallinen romaani. Jokinen maalailee lukijan eteen autenttista ja uskottavaa ajankuvausta sisällissodan ja kieltolain jälkeisestä Helsingistä. Hän on taitavasti onnistunut yhdistämään oman vankan tietämyksensä fiktiiviseen tarinaan, luonut eheän dekkarin ja kiinnostavat henkilöhahmot.
Toivottavasti Pauli Jokinen jatkaa dekkaristin uraansa. Mielelläni lukisin lisää konstaapeli Arpia Haahdin tutkimuksista 1930-luvun Helsingissä. Minua jäi myös kiinnostamaan Haahdin suhde hänen entiseen vaimoonsa ja 8-vuotiaan Jaakko-poikaansa, toivoisin tällekin tarinalle jatkoa.
Myllylahti, 2022. 335 sivua.
Kansi Kaisu Sandberg.