Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

– On varmasti lukuisia rikoksia, suuria tai pieniä, jotka eivät päädy poliisin korviin, koska uhrit eivät uskalla puhua, Riku sanoi. Sitten hän vilkaisi uudestaan taakseen, kumartui lähemmäs ja sanoi hiljaisella äänellä: – Tai koska he pelkäävät poliisia. Mutta entä jos olisi joku, joka voisi auttaa heitä? Entä jos me voisimme auttaa heitä?

Kuolema Kulosaaressa on helsinkiläisen kirja-alan ammattilaisen Laura Anderssonin esikoisromaani. Kirja aloittaa 1940-luvulle sijoittuvan hyvänmielen dekkarisarjan, jossa rikoksia ratkoo yksityisetsivä Lili Loimola yhdessä aviomiehensä Rikun kanssa.

Laura Andersson sai idean kirjaansa luettuaan lehdestä Tarja Halosen haastattelun, jossa kerrottiin Halosen äidin nimen olleen Lyyli Loimola. Andersson ajatteli nimen sopivan oivallisesti nostalgisen salapoliisitarinan sankarittarelle. Nimi jäi pyörimään Anderssonin mieleen, lopulta Lyylistä tuli Lili ja kirjasarja sai alkunsa.

Kirjassa eletään vuotta 1946. Lili on jättänyt kotiapulaisen työnsä Minnesotassa ja palaa sodanjälkeiseen Helsinkiin. 37-vuotiaan naimattoman naisen tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta, mutta laivamatkalla Lili tutustuu Kaliforniassa sirkusjonglöörinä työskennelleeseen Rikuun. Kaksikko viihtyy hyvin yhdessä, mutta heidän välillään ei ole intohimoa. Riku on nimittäin kiinnostunut vain miehistä. Yllättäen Riku kuitenkin ehdottaa Lilille avioliittoa, joka olisi mainio ratkaisu moniin heidän ongelmiinsa.

Tuore aviopari päättää yrittää elättää itsensä yksityisetsivän hommilla. Lili ja Riku saavat toimeksiannon Joakim Holmilta, joka on rahapulassaan joutunut tukalaan tilanteeseen. Joakim on lähettänyt kiristyskirjeitä rikkaalle liikemiehelle Henry Aaltokoskelle. Kiristysyritys ei ollut onnistunut, ja nyt herra Aaltokoski on lähettänyt poliisit Joakimin perään. Joakim toivoo, että Lili ja Riku etsisivät käsiinsä kirjeet ja hävittäisivät ne. Jos todisteet katoaisivat, ehkä poliisit jättäisivät Joakimin rauhaan.

Lili ja Riku päätyvät kiristyskirjeitä etsiessään Kulosaareen, Henry Aaltokosken perheen suureen taloon. Etsivän hommien ohessa he tutustuvat komisario Elias Huhtaan ja päätyvät tekemään yhteistyötä poliisimiehen kanssa.

Ja kuten kirjan nimestä voi päätellä, myös kuolema vierailee Kulosaaressa. Aaltokosken jylhän talon repsahtaneesta puutarhasta löytyy nimittäin ruumis.

Uskoin tietäväni mitä Lili ajatteli. Hän pitäisi huolen siitä, että oikeus tapahtuisi ja syyllinen saataisiin kiinni. Katsahdin taivaalle, missä varisparvi lensi raakkuen mereltä päin metsään ja asettui korkeudessa huojuvan männyn latvaan. Lupasin ääneti auttaa Liliä tässä pyrkimyksessä. En tiennyt mitä kaikkea tässä talossa oikein oli meneillään, mutta me ottaisimme siitä selvän. Lilin ei tarvitsisi toimia yksin.

Kuolema Kulosaaressa on mukava dekkari, jossa on hurmaavaa vanhan ajan henkeä. Kirjaa lukiessani mieleeni nousi jatkuvasti mustavalkoisia elokuvakohtauksia. Romaanin päähenkilöt eivät kuitenkaan ole takapajuisia, vaan Lili ja Riku vaikuttavat monin tavoin hyvin nykyaikaiselta kaksikolta.

Mielenkiintoista että Laura Andersson on tuonut kirjaansa näin vahvasti homoseksuaalisuutta. 1940-luvulla näihin ”poikkeaviin mieltymyksiin” ei suhtauduttu ollenkaan hyväksyvästi, ja niinpä miehet pyrkivät salaamaan taipumuksensa. Seuraa kaipaavat miehet tapasivat toisiaan öisin puistoissa ja joutuivat jatkuvasti pelkäämään poliisien ratsioita. Surullista.

Muutamista epäuskottavista yksityiskohdista ja päähenkilöiden hoksottimien hitaudesta huolimatta Kuolema Kulosaaressa tarjoilee varsin viihdyttävää cozy crimeä. Jään kiinnostuneena odottamaan, miten Lili Loimola ratkaisee -sarja tulee jatkumaan ja mihin suuntaan Lilin ja Rikun elämä kehittyy.

Täytyypä vielä kehua kirjan kantta! En onnistunut löytämään tietoa, kuka kirjan kannen suunnitellut. Ainakaan ennakkokappaleeseen ei tuota tietoa ole painettu. Harmillista! Kirjan kansi on ihanan retro ja sopii täydellisesti tällaiseen 40-luvun dekkariin. Pidän niin kannen kuvituksesta kuin myös värityksestä.

Kustantaja Otava, 2022. 415 sivua.