Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

”Jos sä olisit mun…” Onni kuiskasi.
”Niin?”
”Mä en hylkäisi sua koskaan.”
”Ethän sä edes tunne mua”, sanoin.
”On asioita, jotka tietää.”
Niin hän sanoi. On asioita jotka vain tietää.

Emmi Pesonen on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja näyttelijä. Ja nyt myös esikoiskirjailija jonka romaani Maailman kaunein sana ilmestyi Otavan kustantamana elokuussa. En ehkä olisi noteerannut tätä lainkaan, mutta sain kustantajalta yllätyksenä kirjan arvostelukappaleen, ja niinpä päätin lukaista tämän. Ja onneksi luin, sillä tämähän on varsin kelpo esikoinen.

Amanda on tottunut pyörittämään miehiä oman mielensä mukaan, reissaamaan ja juhlimaan. Mutta 29-vuotissyntymäpäivänään Amanda tapaa Onnin. Amanda huomaa ajattelevansa miestä jatkuvasti, ja muutaman kiihkeän viikon jälkeen Amanda muuttaa boheemin Onnin sotkuiseen kotiin. Joka toinen viikko Onnin luona asuvat myös tämän lapset, ja yhtäkkiä Amanda, joka ei ole koskaan halunnut omia lapsia, joutuu äitipuoleksi neljälle lapselle.

Talo ei tuntunut hiljentyvän koskaan. Eri-ikäisyydestään ja erilaisuudestaan huolimatta lapset olivat kuin yksi organismi. Luikeroiset jalat kulkivat välillä eri suuntiin ja hakeutuivat sitten taas yhteen kuin yöperhoset valon ympärille. Minä en ollut heidän valonsa – minä seisoin varjossa ja ihmettelin.

Vanhemmuus on keskeisessä roolissa Emmi Pesosen esikoisromaanissa. Amandan äiti kuoli tytön ollessa 14-vuotias, Amanda on kipuillut paljon äidittömyyden takia. Suhde isään on etäinen ja hankala. Amanda ei ole halunnut äidiksi, mutta Onnin myötä Amanda saa elämäänsä neljä lasta. Amanda joutuu pakon edessä kasvamaan äitipuoleksi lapsille, kiintyy heihin ja huolehtii heistä. Mutta Amanda on kuitenkin vain pelkkä äitipuoli, hänellä ei ole juridisia oikeuksia hoitaa lasten asioita.

Kirjan toisena teemana on mielenterveysongelmat. Onni ei ollut kertonut Amandalle sairaudestaan, mutta hiljalleen totuus valkenee Amandalle. Kun Onni kuljeskelee ympäriinsä kuin haamu ja lasten äiti on kaukana ulkomailla, Amandan on otettava päävastuu kodista ja lapsista.

Maailman kaunein sana ei todellakaan ole pehmoista vaaleanpunaista hömppähöttöä, pelkkää vaahtokylpyä ja samppanjaa, vaan Emmi Pesonen käsittelee esikoisromaanissaan yllättävänkin vakavia aiheita. Raskaista teemoistaan huolimatta romaanin sävy pysyy kuitenkin jokseenkin kepeänä, eikä lukijaa kiskota liian syviin vesiin. Surussa ei jäädä vellomaan, vaan lapsista on huolehdittava ja eteenpäin puskettava.

Emmi Pesosen Maailman kaunein sana on hieno rakkausromaani, jossa Amanda rakastuu ensin Onniin ja sitten tämän lapsiin. Annoin kirjalle Goodreadsissa ensin kolme tähteä, mutta pienen pohdiskelun jälkeen kävin nostamassa arvioni neljään tähteen. Vaikka oma elämäntilanteeni on melko erilainen kuin Amandalla, löysin Pesosen tekstistä paljon samaistuttavia ajatuksia. Maailman kaunein sana onnistui sykähdyttämään ja koskettamaan minua.

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Julkaistu vuonna 2020.
Kustantaja Otava. 287 sivua.
Kannen suunnitellut Tuuli Juusela.