IMG_20200719_140715_071.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Ruotsalaisista nykydekkaristeista suurimmaksi suosikikseni on noussut upea Camilla Grebe, jonka dekkarit ovat vangitsevia ja virheettömiä helmiä, silkkaa lukunautintoa alusta loppuun. Greben uuden rikosromaanin suomennos on minulle aina yksi kesän kohokohdista, ja saatoinpa jopa hihkaista ääneen saadessani käsiini tämän Varjokuvat-dekkarin. Kun kirjoittajana on Camilla Grebe ja kirja on vieläpä valittu Ruotsin parhaaksi rikosromaaniksi vuonna 2019, ei kyseessä voi olla huono dekkari!

Kirja on jaettu neljään osaan, joista jokainen sijoittuu eri vuosikymmenelle ja kertoo eri naisesta. 1940-luvulla poliisisisar Elsie, 1970-luvulla konstaapeli Britt-Marie, 1980-luvulla profiloija Hanne, viimeisenä 2010-luvulla ylikonstaapeli Malin. Naisten tarinat kietoutuvat toisiinsa, punaisena lankana kulkee Hornan murhaajan jahtaaminen.

Vuosi 1944. Elsie Svenssin sulhanen on menehtynyt ja tytär annettu pois. Elsie toivoo löytävänsä itselleen uuden miehen ja saavansa pienen Britt-Marien takaisin luokseen. Haaveet omasta perheestä pyörivät mielessä päivittäin, mutta työ poliisisisarena pitää Elsien kiireisenä. Arki on ihan hyvää. Kunnes Elsie päätyy rikospaikalle ja löytää lattiaan naulatun naisen ruumiin.

Vuosi 1974. Britt-Marie Odin on ylpeä saatuaan työn väkivaltarikosyksiköstä, mutta osaston tylyn esimiehen mielestä naiskonstaapeli kelpaa vain arkistoimaan papereita ja kuulemaan seksuaalirikosten uhreja. Britt-Marie kärsii töissä jatkuvasta alemmuudentunteesta ja kiukusta, eikä kotonakaan ole helppoa. Kun poliisit löytävät lattiaan naulatun naisen, Britt-Marie haluaa päästä mukaan tutkintaan. Hän huomaa yhtymäkohtia kolmenkymmenen vuoden takaiseen murhaan ja pelkää Hornan murhaajan iskeneen jälleen.

Vuosi 1985. Hanne Lagerlind-Schön on vastavalmistunut profiloija, ja hänet palkataan auttamaan keskusrikospoliisia visaisessa murhatutkinnassa. Taas yksi nainen on löydetty naulattuna lattiaan. Hanne panostaa tutkintaan kaikkensa, tekee parhaansa, mutta syyllistä ei saada kiinni.

Vuosi 2019. Malin Brundin työskentelee rikosylikonstaapeli Tukholmassa. Kun vanhojen murhien tutkinta avataan uudelleen, Malin päättää selvittää Hornan murhaajan arvoituksen.

* * *

Odotukseni ovat aina korkealla Camilla Greben romaanien suhteen, eikä näin korkeita odotuksia ole ihan helppoa täyttää, mutta Varjokuvat onnistuu jopa ylittämään odotukseni. Camilla Grebe ei toista vanhaa hyväksi havaittua kaavaa, vaan Varjokuvat on jälleen kerran ihan omanlaisensa lukunautinto. Täysin erilainen juoni, erilaiset rikokset kuin vaikkapa Lemmikissä tai Horroksessa, mutta osa henkilöhahmoista on vanhoja tuttuja.

Camilla Grebe kuvaa hienosti sinnikkäiden, upeiden naisten elämää eri aikakausilla. Miten paljon enemmän naiset ovatkaan joutuneet tekemään töitä, taistelemaan uransa eteen, eivätkä he silti ole saaneet ansaitsemaansa arvostusta. Naiset ovat kantaneet raskasta vastuuta, hoitaneet lapsensa ja kotinsa, tehneet työnsä. Naisia on aliarvostettu, solvattu, vähätelty. Onneksi tasa-arvo poliisissa on vuosikymmenten aikana edennyt, ja se, mikä oli 1940-luvulla Elsielle tai vielä 1970-luvulla Britt-Marielle mahdotonta, on vuonna 2019 Malinille ihan arkipäivää. Tosin ei Malinkaan koe tulevansa kohdelluksi aina tasa-arvoisesti.

Varjokuvat saattaa hyvinkin olla paras tänä vuonna lukemani dekkari. Camilla Grebe kuljettaa rinnakkaisia tarinoita eteenpäin sulavasti, jokaista siististi omalla vuorollaan, ja naisten kertomukset limittyvät toisiinsa kauniisti. Henkilöhahmoissa on syvyyttä, heidän elämänsä käänteet koskettavat ja jokaiselle toivoisi vain pelkkää hyvää. Teksti on ihailtavan helppolukuista ja vetävää, vailla kompasteluja ja turhia harha-askelia.

Camilla Greben Varjokuvat on erinomainen dekkari mutta samalla myös paljon enemmän kuin vain pelkkä dekkari. Taidokkaasti rakennettu romaani esittelee meille ruotsalaisten naispoliisien elämää ja Hornan murhaajan jahtia aina 1940-luvulta nykypäivään saakka. Varjokuvat on piinaavan jännittävä ja riipaisevan koskettava, armottoman koukuttava ja huikaisevan hyvä. Täydet viisi tähteä!

Kiitokset arvostelukappaleesta Gummerukselle!

Ruotsinkielinen alkuteos Skuggjägaren, 2019.
Suomentanut Sari Kumpulainen.
Kustantaja Gummerus, 2020. 461 sivua.

* * *

Camilla Greben suomennetut dekkarit:
1. Kun jää pettää alta (Älskaren från huvudkontoret 2015, suomennettu 2017)
2. Lemmikki (Husdjuret 2017, suomennettu 2018)
3. Horros (Dvalan 2018, suomennettu 2019)
4. Varjokuvat (Skuggjägaren 2019, suomennettu 2020)