IMG_20200516_131922_657.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Eikö kukaan kuollut luonnollisista syistä Three Pinesissa? Eivätkä edes murhat olleet tavallisia näillä main. Eivätkö he kerta kaikkiaan voineet hakata nyrkeillä tai pistää puukolla tai käyttää ampuma-asetta tai mailaa? Eivät. Täällä murhat olivat aina hankalia.

Kanadalaisen Louise Pennyn dekkarit sijoittuvat viehättävään Three Pinesin kylään. Cozy crime -sarjan tähtenä loistaa on murharyhmän päällikkö, ylikomisario Armand Gamache. Ensimmäinen osa Kuolema kiitospäivänä piti nimensä mukaisesti sisällään kuoleman kiitospäivänä, toinen osa Kylmän kosketus sijoittui joulun aikaan, kolmannessa osassa Kuukausista julmin eletään huhtikuun loppua ja pääsiäistä.

Three Pinesissa vilisee niin paljon henkilöhahmoja, että näiden kirjojen alkusivuilta soisi löytyvän henkilöluettelon, josta voisi välillä tarkastaa, kuka kukin on. Kirjan lukeminen lähti käyntiin haparoiden, kun yritin epätoivoisesti taas muistella, kukas oli naimisissa kenenkin kanssa ja mikäs se antikvariaatin omistajan nimi olikaan. Kirjailija Louise Penny esittelee tarinan edetessä henkilöhahmonsa lyhyesti, mutta en laittaisi pahakseni perusteellisempaakaan esittelyä. Onneksi edellisen kirjan lukemisesta on vain puoli vuotta aikaa, nopeasti henkilöhahmot palautuivat mieleeni.

Kuukausista julmin -romaanissa kutsutaan henkiä. Pitkäperjantain illalla Three Pinesin bistrossa on spiritistinen istunto, jota osa kyläläisistä odottaa innolla ja osa pitää törkeänä pyhäinhäväistyksenä. Istunto iloisessa bistrossa menee mönkään, mutta he saavat idean järjestää uuden istunnon hylätyssä Hadleyn kartanossa, joka on vetänyt puoleensa pahuutta, vihaa ja surua. Pääsiäissunnuntain spiritistinen istunto kartanossa onkin sitten niin pelottava, että yksi osallistujista säikähtää hengiltä. Ja taas kerran ylikomisario Armand Gamache saapuu Three Pinesiin tutkimaan kuolemantapausta.

Jokaisen kirjan myötä ihastun yhä enemmän Louise Pennyn luomaan Three Pines -sarjaan. Kyläyhteisön salaisuuksien ja ihmissuhdekiemuroiden lisäksi minua viehättää kirjojen ihanan vanhanaikainen tunnelma. Tapahtumat sijoittuvat nykyiseen tietokoneiden ja kännyköiden aikaan, mutta hurmaava kylä ja sen persoonalliset asukkaat tarjoavat virkistävän tuulahduksen menneiden aikojen maaseutukylistä. Pienessä Three Pinesissa kaikki tuntevat toisensa, vaikka toki jokaisella on omat salaisuutensa.

Spiritistisen istunnon kuolemantapauksen tutkinnan rinnalla kuljetetaan myös toista jännittävää juonta. Monilla poliiseilla on syynsä kantaa kaunaa ylikomisario Armand Gamachea kohtaan. Nyt Gamachelle on päätetty kostaa hänen muutaman vuoden takainen tekonsa, ja Gamache joutuukin kostotoimien takia varsin tukalaan tilanteeseen.

Kolmas Three Pines -dekkari Kuukausista julmin on cozy crimeä parhaimmillaan. Kuolemantapauksesta ja poliisitutkinnasta huolimatta kerronta on miellyttävän lämminhenkistä ja herttaista. Huumoria pilkahtelee mukavasti. Välillä ihmisten väliset jännitteet rätisevät ilmassa ja salamoita sinkoilee, mutta liian syviin vesiin ei vajota. Tarkkanäköistä, nokkelaa ja viihdyttävää.

Kevät on kumma vuodenaika. Sadetta yhtenä päivänä, lunta seuraavana. Mikään ei ole varmaa. Arvaamatonta.

Kiitokset arvostelukappaleesta Bazarille!

Englanninkielinen alkuteos The Cruellest Month, 2007
Suomennos Susanna Paarma.
Kustantaja Bazar, 2020. 462 sivua.

CollageMaker_20191121_104343411.jpg

Bazarin julkaisemat Three Pines -dekkarit:
1. Kuolema kiitospäivänä (Still Life 2005, suomennettu 2019)
2. Kylmän kosketus (Dead Cold 2006, suomennettu 2019)
3. Kuukausista julmin (The Cruellest Month 2007, suomennettu 2020)
4. Kiveen hakattu kuolema (ilmestyy syyskuussa 2020)