IMG_20200426_202509_230.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

”Minussa on oikeasti piru”, Jessie vastasi.
”En usko siihen.”
Hän hymyili herttaisesti. ”Kyllä sinä vielä uskot.”

Yhdysvalloista kotoisin oleva, nykyisin Skotlannissa asuva erityisopettaja Torey Hayden on ollut yksi lempikirjailijoistani. Olen pitänyt kovasti niin hänen tositarinoistaan kuin myös fiktiivisistä romaaneistaan. Tiikerin lapsi, Häkkipoika, Sähkökissa, Aavetyttö… Mutta nyt moneen vuoteen Torey Haydenilta ei ole julkaistu yhtäkään kirjaa. Ennen kuin nyt. Tänä keväänä suomeksi ilmestyi Satutettu lapsi, jonka halusin ehdottomasti lukea.

Torey Hayden tutustuu walesilaisessa ryhmäkodissa 9-vuotiaaseen tyttöön. Jessien vanhemmat ovat antaneet tytön huostaan vakavan häiriökäyttäytymisen vuoksi. Tyttö on sytytellyt tulipaloja ja kohdellut perheen koiraa kaltoin. Jessien on vaikeaa muodostaa kiintymyssuhteita muihin ihmisiin, hän valehtelee jatkuvasti, kiusaa ja satuttaa. Hiljalleen Torey onnistuu kuitenkin luomaan yhteyden Jessieen.

Satutettu lapsi ei ole ihan juuri sitä kepeää luettavaa, johon näin koronakevään keskellä haluaisi uppoutua. Mutta silti kirjan sivuja on pakko ahmia eteenpäin. Torey osaa kertoa tositarinansa hyvin, ja raskaasta aiheesta huolimatta tekstiä on vaivaton lukea. Lukija janoo koko ajan lisää tietoa. Onnistuuko Torey auttamaan Jessietä ja mitä kammottavia salaisuuksia Jessie kantaa sisällään?

Satutettu lapsi on tavallista ohuemmalle paperille, joten kolmesataasivuinen kirja on hämmentävän ohut. Teksti on kuitenkin painavaa. Sydäntäsärkevän surullista millaisia kauheuksia lapsille ihan oikeasti täällä maailmassa tapahtuu. Mutta vaikka kirjan aihe on raskas, Haydenin Satutettu lapsi ei ole kuitenkaan ole lohduton eikä toivoton. Kirjan lopussa minua vähän itketti, ilosta.

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Englanninkielinen alkuteos Lost Child, 2019.
Suomentanut Seppo Raudaskoski.
Kustantaja Otava, 2020. 302 sivua.