IMG_20200116_155604_064.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Tuijotan kauhuissani ylläni kieppuvaa tummaa hahmoa. Se ei ole kiinteä vaan pelkkä varjon pyörre, joka ajelehtii hitaasti pois ja hälvenee kuutamossa kuin usva.

Tess Gerritsenin Jane Rizzoli & Maura Isles -sarja on yksi kaikkien aikojen suurimpia suosikkejani Karin Slaughterin Sara Linton & Will Trent -sarjan ohella. Gerritsenin uusin romaani ei kuitenkaan ole jatkoa Rizzoli & Isles -sarjalle, vaan Hahmot yössä on ihan oma itsenäinen jännärinsä.

Ava ja hänen Hannibal-kissansa muuttavat vuokralle yli 150 vuotta vanhaan kartanoon meren rannalle Maineen. Talon on tarkoitus olla Avan piilopirtti, turvapaikka, jossa hän voi parantua haavoistaan ja keskittyä rauhassa kirjoittamaan keittokirjoja. Talossa kuitenkin tapahtuu kummia. Toisinaan Ava haistaa yhtäkkiä meren tuoksun, joskus hän näkee outoja näkyjä, joskus kuulee ääniä. Kummitteleeko talossa? Miksi talon edellinen vuokralainen lähti niin kiireellä pois?

Vaikka Hahmot yössä ei olekaan ihan sitä perinteisintä Tess Gerritseniä, kyllähän tämä kauhujännäri minulle maistui. Tarina tempaisi mukaansa niin tehokkaasti, että yhden luvun luettuani luin vielä yhden luvun lisää ja taas yhden, ja yhtäkkiä huomasin valvoneeni kirjan parissa ihan liian myöhään.

Aluksi kirja vaikuttaa olevan ihan perinteinen kummitustarina. Yksinäinen nainen pakenee menneisyyttään, muuttaa syrjäiseen vanhaan taloon, talossa kummittelee. Ja onhan tämä toki kummitustarina, mutta loppujen lopuksi tämä on enemmänkin. Alkoholiongelmaa, syyllisyyttä, erotiikkaa, historiaa, salaisuuksia.

Tess Gerritsenin Hahmot yössä on kelpo kauhutrilleri. Ei tämä mitään uutta ja ihmeellistä minulle tarjonnut, mutta viihdyin kirjan parissa erinomaisesti. Ihanaa aivot narikkaan -luettavaa arjen keskellä.

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Englanninkielinen alkuteos The Shape of Night, 2019.
Suomentanut Ilkka Rekiaro.
Kustantaja Otava, 2019. 288 sivua.