IMG_20200112_155933_055.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Eugen O. Chirovici (s. 1964) on julkaissut kotimaassaan Romaniassa kymmenen salapoliisiromaania. Muutettuaan Iso-Britanniaan hän alkoi kirjoittaa englanniksi. Hänen ensimmäisestä englanninkielisestä romaanistaan Peilien kirja tuli myyntimenestys, jonka käännösoikeudet myytiin kymmeniin maihin. Minäkin ihastuin älykkääseen, hyvin kirjoitettuun trilleriin ja painoin kirjailijan nimen mieleeni tulevaisuuden varalle. Ja nyt Chirovicilta on suomennettu uusi trilleri, joka kantaa synkkää nimeä Pahaa verta.

Peilien kirja ja Pahaa verta ovat samankaltaisia romaaneja. Molemmissa on vakavasti sairas henkilö ja selvitettävänä arvoituksellinen murhatapaus. Ja molemmissa kirjoissa on teemana muistaminen ja muistot, muistojen epäluotettavuus ja muistamattomuus. Muistammeko me asiat aina tismalleen oikein vai voiko mielemme joskus tehdä meille tepposen? Voimmeko luottaa muistoihimme? Entä mitä sitten, jos ei muista yhtään mitään?

Psykiatri James Cobbin luo saapuu kuusikymppinen mies, joka pyytää hänen apuaan. Joshua Fleischer on vakavasti sairas, ja ennen kuolemaansa hän haluaisi selvittää mieltään raskaasti painavan asian. Neljäkymmentä vuotta sitten hän oli herännyt pariisilaisesta hotellihuoneesta ja löytänyt kylpyammeesta rakastettunsa ruumiin. Josh ei muista, mitä yöllä oli tapahtunut. Oliko hän todellakin voinut tappaa naisen? Pala palalta James yrittää selvittää arvoitusta ja joutuu samalla käymään myös läpi omassa menneisyydessään sattunutta traagista tapahtumaa.

Sanotaan, että aika parantaa. Se ei pidä paikkaansa. Kun ihmiselle tapahtuu jotakin todella pahaa, aika vain jakaantuu kahteen eri virtaan. Toisessa niistä ihminen jatkaa elämäänsä, ainakin näennäisesti. Mutta toisessa on vain tuo hetki, joka ryskyy hänen ylitseen, kerran toisensa jälkeen.

Pahaa verta on samantyylinen trilleri kuin Peilien kirjakin. Luvassa ei siis ole mitään vertahyytävää toimintapläjäystä, mutta tiivistunnelmainen jännäri kietoo lukijan tiukkaan syleilyynsä. Kirjassa on vähän entisaikojen dekkarien henkeä, mutta vaikka tahti tuntuu hetkittäin melko leppoisalta, kirja pitää napakasti otteessaan.

E. O. Chirovici on jäänyt harmillisen vähälle huomiolle. Hänen trillerinsä ovat kuin mutkikkaita palapelejä, joissa palojen yhteen sovittaminen on hankalaa. Lukijan päätä pyöritetään ja sekoitetaan, eikä kukaan tunnu puhuvan totta. Kirjan lopussa palapelin palaset loksahtavat siististi paikoilleen, mutta kirja jää myös mukavasti kaihertamaan mieltä.

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Englanninkielinen alkuteos Bad Blood, 2018.
Suomentanut Inka Parpola.
Kustantaja Otava, 2019. 266 sivua.