IMG_20191110_211333_935.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Mitfordin murhat käynnisti sarjan, joka perustuu todellisiin historiallisiin henkilöihin ja murhatapauksiin. Kirjojen mainostetaan olevan yhdistelmä Downton Abbey -televisiosarjaa ja Agatha Christien dekkareita. Kuuntelin Mitfordin murhat äänikirjana helmikuussa, ja niin erinomaisesti äänikirja minua viihdytti, että pyysin sarjan toisen osan arvostelukappaleena. Nuori, kaunis ja kuollut jatkaa Mitfordin perheen ja lastenhoitaja Louisa Cannonin tarinaa.

Mitfordin murhat sijoittui vuoteen 1920, ja nyt ajassa on hypätty viisi vuotta eteenpäin, vuoteen 1925. Pamela Mitford täyttää 18 vuotta, ja sen kunniaksi kartanossa järjestetään hulppeat juhlat. Yön pimennettyä ja vanhemman väen mentyä nukkumaan nuoret päättävät huvitella aarrejahdin merkeissä. Pian hauskan seuraleikin katkaisee kirkaisu. Yksi vieraista löytyy hengettömänä. Ja hänen vieressään seisoo järkyttyneenä palvelustyttö Dulcie Long.

Kuten jo arvata saattaa, poliisi pidättää Dulcien, mutta eipä tapaus suinkaan ole näin yksinkertainen. Mitfordin perheen lastenhoitaja Louisa Cannon ei nimittäin usko, että Dulcie olisi voinut syyllistyä murhaan. Louisa alkaa selvitellä tapausta salaa. Sattumalta myös kahden innokkaan poliisin, Guy Sullivanin ja Mary Moonin, tutkimukset johdattavat samoihin piireihin. Kolmikko tutustuu Lontoon pahamaineiseen alamaailmaan.

Koska kuuntelin Mitfordin murhat äänikirjana ja tämän Nuori, kaunis ja kuollut -kirjan luin ihan painettuna kirjana, kirjojen vertaileminen toisiinsa on hankalaa. Mutta se hidastempoisuus, joka vielä ensimmäisen kirjan kohdalla viehätti minua, aiheutti tällä kertaa suunnatonta tuskastumista. Ensimmäisen sadan sivun tapahtumat olisi voinut tiivistää kolmasosaan tai vähintäänkin puoleen. Louisan ja Guyn arkista elämää kuvaillaan hyvinkin seikkaperäisesti, mutta dekkarijuoni polkee paikoillaan. Välillä rikostutkinta nytkähtää vähän eteenpäin, ja sitten taas keskitytään lusikoimaan soppaa, kaitsemaan lapsia ja hoivaamaan järkyttyneitä naikkosia. Hohhoijaa.

Kirjan jälkimmäinen puolisko on huomattavasti tahmeaa alkua parempi. Vaikka kirjan loppupuolellakin olisi tiivistämisen varaa, juoni sentään etenee. Ravataan syntisissä yökerhoissa ja hämyisissä pubeissa, saadaan selville uusia tiedonmurusia. Ja joudutaan tietysti typeryyksissämme vaaraan, vaikka eihän rikollisjärjestöjen kanssa olisi leikkimistä.

Kun kirjaa lukee kuvauksena 1920-luvun elämästä, Mitfordin perheestä ja Lontoon alamaailmasta, tämä onnistuu viihdyttämään hyvin. Dekkarinälkää ei näillä kirjoilla tyydytetä, mutta sekä Mitfordin murhat että Nuori, kaunis ja kuollut tarjoavat viihteellisen kurkistuksen sadan vuoden takaiseen aikaan. Elämä oli aika erilaista kuin nykypäivänä.

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Englanninkielinen alkuteos Bright Young Dead, 2018.
Suomentanut Oona Nyström.
Kustantaja Otava, 2019. 375 sivua.