IMG_20191020_164817_578.jpg

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Me emme osaa puhua keskenämme, joten minun on vain yritettävä kirjoittaa se kaikki muistiin. Totuus siitä, mitä Featherbankissa tapahtui.
Totuus herra Yöstä. Pojasta lattian alla. Perhosista. Pikkutytöstä, jolla oli outo mekko.
Ja tietysti Kuiskaajasta.

Brittikirjailija Alex Northin Kuiskaaja on romaani, joka on viime kuukausina vilahdellut paljon Instagramissa, Goodreadsissa ja kirjablogeissa. Minusta tuntuu, että kaikki ovat jo lukeneet tämän kirjan. Olen yrittänyt olla lukematta muiden mielipiteitä, mutta kehuvia kommentteja ja neljän, viiden tähden arvioita olen vilaukselta nähnyt. Ja nyt minäkin vihdoin päätin ottaa Kuiskaajan luettavaksi, tämä ehtikin jo odotella yöpöydälläni aivan liian kauan.

Kirjan päähenkilö on kirjailija Tom ja hänen 7-vuotias poikansa Jake. Perheen äiti Rebecca on kuollut muutamaa kuukautta aiemmin, Tom ja Jake yrittävät totutella elämään kahdestaan. Kodin jokainen nurkka ja huonekalu muistuttaa edesmenneestä Rebeccasta, ja Tom päättää muuttaa Jaken kanssa tuskallisia muistoja pakoon. Uusi koti löytyy pienestä Featherbankin kylästä.

Featherbankilla on kuitenkin synkkä menneisyys. Kaksikymmentä vuotta sitten sarjamurhaaja oli siepannut ja murhannut Featherbankissa viisi pientä poikaa. Tiedotusvälineet olivat antaneet murhaajalle nimen Kuiskaaja. Lopulta eräs sitkeä poliisi oli ratkaissut tapauksen, toimittanut Kuiskaajan telkien taa, ja rauha oli laskeutunut Featherbankiin. Mutta nyt yksi poika on taas kadonnut.

Tom ja Jake yrittävät saada elämänsä uomiinsa uudessa kodissaan Featherbankissa. Jake on aina ollut sisäänpäin kääntynyt, omissa oloissaan viihtyvä poika, eikä Tom ole saanut luotua poikaansa samanlaista yhteyttä kuin edesmennyt äiti Rebecca. Toden teolla Tom huolestuu pojastaan, kun Jake alkaa höpötellä näkymättömän tytön kanssa ja lausua omituisia loruja. Ja pian Jake kertoo, että hänen ikkunansa takaa kuuluu yöllä kuiskuttelua.

Sanoin sinulle usein vuosien mittaan, ettei mitään pelättävää ollut. Että hirviöitä ei ole olemassa.
Anna anteeksi, että huijasin.

Kirjan takakannessa mainostetaan Alex Northin Kuiskaajan olevan vuoden pelottavin trilleri, jonka luettuaan haluaa jättää yövalon palamaan. Enpä muista, että yksikään trilleri olisi minua niin paljon pelotellut, eikä myöskään Kuiskaaja onnistu tässä. Mutta siitä huolimatta Kuiskaaja on erinomainen psykologinen trilleri. Tummasävyistä jännitystä joka tarraa tiukasti kiinni heti ensimmäisillä sivuilla eikä jätä rauhaan ennen kuin viimeinenkin sivu on luettu.

Tomin ja hänen 7-vuotiaan poikansa Jaken lisäksi kirjassa seurataan niin poliisien tutkintaa kuin myös muitakin henkilöitä. Alex North onnistuu esittelemään henkilögalleriansa hyvin eikä romaani hajoa sekavaksi sotkuksi. Kirjassa on paljon surkeita ihmiskohtaloita, muun muassa laiminlyötyjä ja yksinäisiä lapsia, päihderiippuvuutta, kipeitä menetyksiä ja raastavaa surua. Pulloon tarttuminen houkuttelee, muistot valvottavat öisin.

Taannoin mietin, onko Alex Michaelidesin Hiljainen potilas syksyn paras psykologinen trilleri. Alex Northin Kuiskaaja on erilainen, ehkä jopa parempi. Jännittävämpi ja yllättävämpi. Hiljainen potilas on hitaasti etenevä psykologinen trilleri, täysin eri tunnelmissa, kun sen sijaan Kuiskaaja kiskoo lukijan heltymättömästi mukaansa ja onnistuu olemaan koko matkan aidosti pelottava. Todellisessa elämässä vaanivan sarjamurhaajan aiheuttamaa kauhua yhdistettynä yliluonnollisempiin, näkymättömiin aineksiin. Nam!

Kiitos arvostelukappaleesta Otavalle!

Englanninkielinen alkuteos The Whisper Man, 2019.
Suomentanut Irmeli Ruuska.
Kustantaja Otava, 2019. 396 sivua.