Ja taas täällä jatketaan lastenkirjojen bloggaamisen parissa. Dekkariblogi Luetut.net on näemmä yhtäkkiä muuttunut lastenkirjablogiksi! Mutta toki niitä dekkaribloggauksiakin on vielä tulossa, kunhan päästään yli näistä kiireisimmistä ja stressaavimmista päivistä.
Reuhurinteen alakoulu kerää rahaa leirikoulua varten. Jotkut myyvät vessapaperia, toiset heijastimia, mutta ekaluokkalaiset Pikkis ja Tötterö päättävät perustaa kioskin. Ensiluokkaiset kioskikauppiaat eivät suinkaan myy tikkareita ja jätskejä, vaan myytävänä on muun muassa nenätön nalle, pariton sukka ja pohjaton ämpäri. Kekseliäät Pikkis ja Tötterö raapustavat mainoksen kioskin viereen, mutta harmillisen kirjoitusvirheen takia asiakkaat toivotetaan tervetulleeksi kakkikioskille, vaikka eihän kioskissa ole vessaa ollenkaan. Eivätkä kirjoitusvirheet suinkaan jää tähän, vaan kioskikauppiaille sattuu vielä monta muutakin kommellusta.
Tuula Kallioniemen Ensiluokkaiset kioskikauppiaat kuuluu Reuhurinteen Lue itse -kirjasarjaan, joka on tarkoitettu juuri lukemaan oppineille. Pitkät sanat on tavutettu. Ekaluokkalainen tyttäreni on jo pitkään lukenut yksittäisiä sanoja ja lauseita, mutta vasta nyt tänä syksynä on päästy pidempien tekstien lukemiseen. Ensiluokkaiset kioskikauppiaat -kirjan me luimme yhdessä parin illan aikana, tytär luki osan luvuista ja äiti osan.
Ensiluokkaiset kioskikauppiaat -kirjan teksti on sopivan helppoa aloittelevalle lukijalle, ja nokkela huumori houkuttelee lukemaan eteenpäin. Mustavalkoista sarjakuvamaista kuvitusta on jokaisella aukeamalla elävöittämässä tarinaa. Kirjan lopussa on matikkapulma, jossa lukija pääsee laskeskelemaan, paljonko Pikkis ja Tötterö oikein saivatkaan kerättyä rahaa.
Kirjoittanut Tuula Kallioniemi. Kuvittanut Jii Roikonen.
Kustantaja Otava, 2015. 40 sivua.
(Pahoitteluni tuhruisista valokuvista. Marraskuisessa illassa väsyneenä räpsäistyt kännykkäkuvat eivät ole huisin laadukkaita. Kevättä odotellessa…)
Luetut.net 
Onpa hassua katsella näitä kuvia. Olen lukenut ihan ensimmäisiä Reuhurinteitä ollessani vielä koululainen, jotkin kuvat palautuvat edelleen mieleen. Tämä kirja näyttää kuvituksesta lähtien aivan erilaiselta, en meinannut tunnistaa Reuhurinteeksi lainkaan. Kuvituksella on todellakin suuri voima!
Lue itse -sarjan kirjat ovat kaikki uudehkoja, tämä vuodelta 2015. Ja näissä on tosiaan kaikissa Jii Roikosen kuvitus. 😊
Pidin nuorena Jii Roikosen sarjiksista mutta minun on tosi vaikea yhdistää kuvitusta Reuhurinteeseen kans, kun olen lukenut niitä aiemmalla kuvituksella. Kallioniemi on ehdottomasti kotimaisen lastenkirjallisuuden ykkösnimiä, peruskalliota. Pitäisikin ottaa Reuhut lukuun. Vaikka oikeastaan minua kiinnostaisi melko paljon napata Karoliinat uusiolukuun <3!
Niissä vanhemmissa Reuhurinne-kirjoissa on kai eri lapsetkin kuin näissä uusissa? Opettaja on kai sama.